Poliisin valmiusyksikkö Karhu laskeutuu varmoin ottein helikopterista aluksen kannelle ja etenee komentosillalle.
Aseistautuneet erikoisjoukot tarkastavat tiloja ja ottavat kiinni henkilöitä.
Näin aluksen haltuunottoa harjoiteltiin Helsingin merialueella torstaina.
Rajavartiolaitoksen johtamaan harjoitukseen osallistui suomalaisia viranomaisia sekä Puolan rajavartiopalvelu ja Ranskan laivasto omalla aluksellaan.
Kotimaisista viranomaisista yhteistyötään hioivat Helsingin poliisilaitos, Etelä-Suomen taktinen ensihoito, Helsingin pelastuslaitoksen MIRG-ryhmä, Utin jääkärirykmentti sekä Rajavartiolaitoksen Suomenlahden merivartiosto, Länsi-Suomen merivartiosto ja Vartiolentolaivue.
Harjoitus tulee tarpeen, sillä viime vuosien kokemus on osoittanut, että kaapeleiden tai putkien rikkoutumisista Itämerellä on tullut uusi normaali.
Rajavartiolaitoksen esikunnan komentajan, Ilja Iljinin mukaan viranomaisten vaste on jo parantunut, sillä epäiltyjä kaapelirikkoja on ollut jo useita.
– Viimeisimpään näistä eli Fitburg-aluksen toimintaan pystyttiin reagoimaan erittäin nopeasti. Havainnosta aluksen haltuunottoon kului muistaakseni 4–5 tuntia, sekin pyhäpäivänä.
Karhuryhmä joutui tositoimiin jo ennen harjoitusta
Helsingin poliisilaitoksen alaiselle Karhuryhmälle tositilanne tuli eteen jo ennen harjoituksia.
Joulupäivänä 2024 tapahtuneen kaapelirikon seurauksena Eagle S -alus otettiin haltuun.
Tilanne oli Karhuryhmälle poikkeuksellinen, valmiusyksikön johtaja, ylikomisario Juha Hietala Helsingin poliisista kertoo.
– Se oli ensimmäinen todellinen aluksen valtaus valmiusyksikön historiassa.
Hietalan mukaan tilanne vahvisti sen, että poliisin valmiusryhmällä on oikeanlaiset menetelmät alusten haltuun ottamiseksi.
– Meillä on selvillä taktiikat ja millaisia välineitä tänne tarvitaan. Jatkossa vastetta kannattaa vielä lisätä ja parantaa. Sitä olemme tehneet, Hietala kertoo Ylelle aluksen komentosillalla.
Kaapelirikkoja varten harjoiteltu myös maalla
Marsec EU26 -harjoituskokonaisuuden tarkoitus on parantaa valmiuksia toimia kriittisen meri-infrastruktuurin turvallisuuden parantamiseksi.
Kuluvan vuoden aikana harjoituksia on ollut paitsi merellä myös maalla.
Toiminnallisia harjoituksia merellä edelsi viimekeväinen karttaharjoitus, jossa merellisen kriittisen infrastruktuurin vahingoittamiseen liittyviä mahdollisia tilanteita pelattiin kansainvälisesti.
Tuolloin mukana oli muun muassa merioikeuden asiantuntijoita, useiden maiden rannikkovartiostoja sekä merellisten EU-virastojen ja Naton merellisten johtoportaiden edustajia.
Helsingissä harjoitusta johtanut komentaja Iljin vakuutti olevansa tyytyväinen näkemäänsä.
– Meillä on ollut tarkkailijoita harjoituksessa ympäri Eurooppaa. Heidän kanssaan on pidetty työpajoja ja pohdittu yhdessä näitä kuvioita eteenpäin. Luulen, että tästä on aika monta helmeä otettavissa talteen.
Suomen rooli Itämerellä on selvä.
Rajavartiolaitos johtaa Itämeren piirissä ISM-hanketta (Integrated Surveillance Mechanism), joka perustuu EU:n kaapeliturvallisuutta koskevaan toimintasuunnitelmaan.
Käytännössä Rajavartiolaitos siis varmistaa, että valtioilla on keskenään oikea tilannekuva ja tieto niiden välillä kulkee.