Maanantaina Ukraina iski onnistuneesti Venäjän suurimpaan öljynjalostamoon Omskissa. Se sijaitsee yli 2 500 kilometrin päässä rintamalinjasta. Reutersin tietojen mukaan jalostamo joutui keskeyttämään toimintansa määräämättömäksi ajaksi.
Tämän jälkeen Venäjän kymmenen suurimman öljynjalostamon joukossa ei ollut enää yhtäkään, joka ei olisi vaurioitunut drooni-iskuissa ainakin kerran.
Kesän alusta lähtien Venäjällä on ollut bensiinikriisi. Kaikilla maan alueilla on otettu käyttöön jonkinlaisia rajoituksia bensiinin myyntiin.
Myös bensiinin hinnat ovat nousseet merkittävästi eri puolilla maata. Joillakin alueilla, muun muassa eräissä Karjalan osissa, hinnat ovat yli kaksinkertaistuneet.
Virallisten tilastojen mukaan vuoden 25. viikolla Venäjällä kirjattiin bensiinin keskihinnan suurin viikkonousu 20 vuoteen.
Riippumaton venäläinen taloustieteilijä ja Center for Analysis, Strategies and Expertise (CASE) -tutkimuslaitoksen perustajajäsen Dmitri Nekrasov kiinnittää huomiota siihen, että Ukraina valitsi erittäin otollisen ajankohdan tehostaakseen iskujaan Venäjän öljynjalostamoihin.
”Kesällä bensiinin kulutus Venäjällä on aina 20 prosenttia suurempaa kuin talvella. Jo ennen sotaa joillakin alueilla esiintyi kesäisin paikallisia bensiinikriisejä. Ne eivät tietenkään olleet näin laajoja”, Nekrasov sanoo HS:lle puhelinhaastattelussa.
Samaa mieltä on Macro-Advisory Ltd. Consultancy -yhtiön toimitusjohtaja Chris Weafer. ”Iskut osuvat Venäjän talouden kannalta hyvin kriittiseen hetkeen, sillä maatalouskausi, erityisesti sadonkorjuukausi, alkaa nyt kiihtyä”, Weafer sanoi uutistoimisto AP:n haastattelussa.
Venäjän valtiollisen Rusagrotrans-analyysikeskuksen mukaan sadonkorjuukausi alkoi tänä vuonna 1–2 viikon viiveellä. Syiksi mainitaan polttoainepula ja huonot sääolot.
Heinäkuun alussa suuret venäläiset maantiekuljetusyhtiöt ilmoittivat nostavansa hintojaan vähintään 10 prosenttia.
Kuljetushintojen nousu johtaa väistämättä tavaroiden hintojen nousuun.
Polttoaineen saatavuus ja hinnat vaihtelevat kuitenkin hyvin paljon Venäjän eri alueilla.
Kesäkuun lopussa venäläisen Kommersant-lehden haastattelemat logistiikkayhtiöiden johtajat totesivat, että bensiinipula on pahin maan eteläosissa.
Myös Kiinasta tulevien kuljetusten toimitusajat ovat pidentyneet. Moskovalaisen logistiikkayhtiön johtaja Georgi Vlastopulo kertoi Kommersantille, että matkalla Kiinasta Moskovaan kuorma-auton huoltoasemilla viettämä kokonaisaika voi nousta jopa vuorokauteen.
EU:n ja Yhdysvaltojen pakotteiden vuoksi Kiinan-tuonnista on tullut Venäjän kuluttajille hyvin tärkeää. Juuri Kiinasta Venäjälle tuodaan merkittävä määrä kulutustavaroita.
Luoteis-Venäjällä kuljetusalalla toimiva yksityisyrittäjä vahvisti HS:lle nimettömänä, että hänen tulonsa pienenivät kesäkuussa, koska hän joutui seisomaan pitkiä aikoja huoltoasemajonoissa. Hänen laskelmiensa mukaan niihin kuluu nyt noin 15 prosenttia hänen työajastaan.
Samoista syistä myös taksinkuljettajien määrä on vähentynyt Venäjän suurkaupungeissa.
Venäjällä on kuitenkin tällä hetkellä nimenomaan bensiinikriisi. Diesel-kriisiä, ainakaan samassa mittakaavassa, Venäjällä ei toistaiseksi ole.
Siksi nykytilanne iskee ensisijaisesti yksityisautoilijoihin. Nekrasovin laskelmien mukaan he muodostavat yli 80 prosenttia bensiinin kuluttajista.
”Vaikka bensiinitilanne heikkenisi, se ei johtaisi katastrofaalisiin seurauksiin Venäjän taloudelle: monet yksityisautoilijat joutuvat vain siirtymään joukkoliikenteeseen”, Nekrasov sanoo.
HS:n analyysin mukaan joukkoliikenteen hinnat ovat myös nousseet kesä–heinäkuussa ainakin seitsemällä Venäjän alueella. Lisäksi useat alueet ovat ilmoittaneet suunnittelevansa korotuksia.
Pyrkiessään ulos bensiinikriisistä Venäjä lisää polttoaineen tuontia. Kesäkuussa ilmoitettiin, että Valko-Venäjältä tuodun bensiinin määrä oli noussut kaikkien aikojen ennätykseen. Lisäksi kerrottiin, että Kazakstanin kanssa käydään neuvotteluja toimitusten lisäämisestä.
Reutersin mukaan Venäjälle on alkanut tulla välittäjien kautta myös Intiassa valmistettua bensiiniä.
Venäjän hallitus salli heinäkuun alussa heikompilaatuisen bensiinin myynnin vuoden loppuun asti. Yhden keskeisen ympäristömittarin, rikkipitoisuuden, osalta uudet normit palauttavat markkinan 2000-luvun alun eurooppalaisten normien tasolle. EU:ssa näin korkean rikkipitoisuuden polttoaine kiellettiin 15 vuotta sitten.
Tällaisen polttoaineen käyttö aiheuttaa enemmän haittaa ympäristölle ja voi johtaa nykyaikaisten autojen moottorivaurioihin.
Kokonaisuutena Nekrasov pitää näitä toimia kuitenkin tehokkaina kriisin seurausten lieventämisessä. Hän ennustaa, että kriisin akuutti vaihe päättyy lokakuuhun mennessä. Silloin päättyy myös perinteinen kesän korkean kysynnän kausi.
Asiantuntijoiden mukaan hinnat jäävät kuitenkin Venäjän mittapuulla korkealle tasolle.
Chris Weafer uskoo myös, että Venäjällä on periaatteessa riittävästi polttoainevarastoja. Näin suuressa maassa niiden uudelleenjako muodostuu kuitenkin vakavaksi logistiseksi ongelmaksi.
”Kestää useita viikkoja saada se sieltä, missä sitä on, sinne, missä sitä tarvitaan”, Weafer sanoo AP:lle.
Kaikki asiantuntijat ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että Ukrainan iskut öljynjalostamoihin aiheuttavat vakavaa painetta Venäjän taloudelle.
Osa jalostamoista on osittain tai kokonaan poissa käytöstä pitkäksi aikaa.
Sodassa vaurioituneiden jalostamoiden korjaaminen on haastavaa. Ukrainan iskut ovat vahingoittaneet erikoislaitteita, joista suuri osa on tuontitavaraa. Siksi korjaukset vievät paljon aikaa ja tulevat kalliiksi, kun Venäjä joutuu etsimään kiertoteitä tai korvaavia ratkaisuja pakotteiden kiertämiseksi.
“Joitakin jalostamoja ei ole järkevää korjata ennen tulitaukoa, koska ne vain tuhottaisiin uudelleen”, sanoi Energy Intelligencen öljymarkkina-analyytikko Gary Peach AP:lle.
Hän on varma, ettei Venäjä pysty tänä vuonna palaamaan niihin öljynjalostusmääriin, joita kirjattiin ennen Ukrainan infrastruktuuri-iskujen kevätvaiheen alkua.
Venäjän viranomaiset ovat toistuvasti vähätelleet polttoainekriisin vakavuutta ja väittäneet tilanteen olevan hallinnassa. Tiistaina duuman puhemies Vjatšeslav Volodin kehotti venäläisiä ”yhdistymään ja olemaan panikoimatta”. Polttoainekriisin syyksi hän nimesi ”kollektiivisen Lännen” toimet Venäjää vastaan.