Skip to content
Chimera readability score 79 out of 100, Expert reading level.

ANNECY Rakennuksen ulkomuodosta ei heti arvaisi, että täällä suunnitellaan maailman trendikkäimpiä kenkiä.
Annecyn esikaupunkialueella moottoritien varressa sijaitsee urheilumerkki Salomonin pääkonttori. Täällä kenkiä suunnittelee Max Virkkunen, 35.
Espoosta lähtöisin oleva Virkkunen kasvoi hiphop-kulttuurin parissa, jossa kengät ovat tärkeässä roolissa.
– Kenkien lisäksi design puhutteli tosi paljon.
Parikymppisenä Virkkunen asui Helsingissä ja työskenteli vaatteiden maahantuontifirmassa. Työ oli mielekästä, mutta ei täysin vastannut sitä, mistä hän todella haaveili: luovasta työstä, jossa saisi suunnitella kenkiä.
Hän ei kuitenkaan uskaltanut heti lukion jälkeen hakea alan opintoihin. Suomessa ei voi opiskella kenkäsuunnittelua, vaan olisi pitänyt lähteä ulkomaille.
– Silloin tuntui, että se oli tarkoitettu joillekin tuolla ”isossa maailmassa”.
28-vuotiaana Virkkunen keräsi rohkeutensa ja haki opiskelemaan Lontooseen maineikkaaseen London College of Fashioniin neljän vuoden kandiohjelmaan. Ovet aukesivat ensi yrittämällä.
Ihmiskeho liikkeessä on todella kiehtovaa.
Unelma urheilukengistä
Opinnoissa Virkkuselle valkeni nopeasti, että hän halusi suunnitella urheilukenkiä. Hän oli nuorena harrastanut lumilautailua ja koripalloa.
– Ihmiskeho liikkeessä on todella kiehtovaa. Muotimaailman parhaat innovaatiot ovat lähtöisin urheilupuolelta.
Valmistumisen jälkeen Virkkunen työllistyi vaatebrändi Zaralle Espanjan Alicanteen. Siellä hän suunnitteli miesten urheilukenkiä, jotka olivat tuolloin merkin uusi aluevaltaus.
– Se oli hirveän kivaa alkuun, sai kokeilla kaikenlaista. Sieltä kuitenkin puuttui oikea ammattitaito urheilukenkien tekemiseen ja mahdollisuus oppia lisää.
Reilu kolme vuotta sitten hän näki työpaikkailmoituksen, jota ei voinut ohittaa: ranskalaismerkki Salomon haki polkujuoksukenkien suunnittelijaa.
Se oli pesti, josta hän oli aina haaveillut. Virkkunen lähetti hakemuksen.
– Hurmasin pomoni ja sain paikan.
Salomon näyttää vakiinnuttaneen asemansa myös muodin maailmassa. Sen kenkiä on nähty paitsi catwalkeilla, myös useiden julkkisten, kuten huippumallien Bella Hadidin ja Naomi Campbellin jalassa.
Salomonin kengät maksavat keskimäärin 150–220 euroa parilta.
Yhtiö sai hiljattain uuden suomalaisvahvistuksen, kun merkin luovana johtajana aloitti tammikuussa muotimaailmassa uraa tehnyt Heikki Salonen.
Muotitausta teknisessä ympäristössä
Opinnoissaan Virkkunen sanoo olleensa outolintu, joka ajatteli ”liian loogisesti muotikouluun”.
Salomonin teknisessä ympäristössä hän taas erottuu muotitaustallaan.
– Täällä olen muihin verrattuna runollisempi.
Virkkunen on tehnyt yhteistyömallistoja isojen muotibrändien, kuten Maison Margielan ja MM6:n kanssa. Haastattelun jälkeen hän suuntaa Pariisiin muotiviikoille.
Kengän pitää näyttää siltä, mihin se on tarkoitettu.
Ulkoiluvarusteet ovat jo pitkään trendanneet niin catwalkeilla kuin katumuodissakin. Virkkunen ei mieti suunnittelutyössään liikaa sitä, mikä on trendikästä. Hänen tehtävänään on ennen kaikkea suunnitella hyviä urheilukenkiä. Jos onni käy, ne löytävät yleisöä myös urheilumaailman ulkopuolelta.
– Kengän pitää näyttää siltä, mihin se on tarkoitettu. Jos se on juoksukenkä, sen pitää näyttää nopealta. Jos se on vaelluskenkä, sen pitää näyttää siltä, että se on turvallinen.
Suunnittelu Annecyssa, tuotanto Aasiassa
Salomonin pääkonttorilla on ateljee, joka muistuttaa 80-luvun ompelimoa. Osa tuotteista valmistettiin aikoinaan täällä. Nyt ne valmistetaan tehtaissa Aasiassa.
Täällä kengistä tehdään prototyyppejä ennen kuin ne lähetetään tehtaalle.
Prototyyppien tekeminen on tärkeä osa suunnitteluprosessia. Virkkunen kertoo esimerkin: kun Salomon tarvitsi kesäversion suositusta mallistaan, hän otti kengän käteen, meni ateljeeseen ja leikkasi siitä palasia irti.
– Näin halusin testata, kuinka paljon materiaalia voi poistaa, jotta kenkä sekä hengittäisi että pysyisi toimivana. Silvottu prototyyppi toimi pohjana uudelle mallille.
Katso videolta, miten kenkien suunnitteluprosessi Salomonilla etenee:
Urheilukenkien suunnittelu vaatii tarkkaa testausta.
– Polkujuoksukengillä on juostava vähintään 500 kilometriä ennen kuin ne hyväksytään markkinoille, Virkkunen kertoo.
Yhtiön pääkonttorin pihalla sijaitsee alue, jossa ammattiurhelijat testaavat kenkiä erilaisilla alustoilla. Kenkä saatetaan tehdä monta kertaa uudestaan, jos siinä huomataan virheitä.
– Keskimäärin yhtä kenkää koskettaa 500 ihmistä, ennen kuin se päätyy tehtaalle. Siksi meillä tuotekehitys kestää kaksi vuotta. Muotibrändit voivat olla huomattavasti nopeampia.
Virkkunen viihtyy Salomonilla erinomaisesti. Arki Annecyssa on löytänyt uomansa. Hän ei vielä puhu sujuvaa ranskaa, mutta töissä pärjää myös englanniksi.
Mielessäni elän vuodessa 2028. Vuosi 2026 tuntuu jo ihan historialta.
Kaksi vuotta muita edellä
Tällä hetkellä Virkkusen työpöydällä on syksyn 2028 mallisto.
– Mielessäni elän vuodessa 2028. Vuosi 2026 tuntuu jo ihan historialta.
Hänen työnään on siis määrittää, minkälaisissa kengissä maailmalla kävellään ja juostaan kahden vuoden päästä.
Miten se tehdään?
– Seuraan tarkasti intuitiotani. Kun alkaa tuntumaan siltä, että jokin asia tuntuu väärältä, vaikkapa kengän leveys tai muotokieli, päätän, että tätä en halua tehdä enää.

Sentinel — Human

Confidence

The article reads as a biographical feature grounded in professional narrative, using anecdotal evidence to explore the intersection of sport, design, and industry practice.

Signals Detected
low severity: Sentence length variance is natural, reflecting narrative flow rather than uniform rhythm.
low severity: The text maintains a consistent focus on the career trajectory and philosophical shifts of Max Virkkunen, avoiding unsubstantiated emotional claims.
low severity: Attributions are specific (e.g., mentioning Salomon, specific fashion houses) and the narrative builds logically around a central professional journey rather than arbitrary talking points.
low severity: Specific details regarding timeline, company names (Salomon), educational pathways, and industry practices (e.g., 500km running test) suggest grounding in real-world knowledge, despite the narrative framing.
Human Indicators
The text features specific, niche details about fashion supply chains and athletic shoe development, which often require human research or deep domain expertise.
There is an idiosyncratic voice in the reflections on intuition versus logic ('outolintu' vs. 'liian loogisesti muotikoulu').